en osaa elää

Ei hyvää päivää..
Viikonlopun pituinen ryyppy putki takana ja tän hetkinen ahdistus.
kello on 3:39 ja seitsemältä on herätys.

Oikeasti varmaan kohta kuolen tähän ahdistuksen määrään..
En ymmärrä.
Huomenna on vieläpä rankka päivä koulussa..
Ja näillä unen määrillä pitäisi jaksaa koko kahdeksantuntinen päivä..
Saas nähdä miten tuun jaksamaan jos en nyt pikkuhiljaa ala unta saamaan kaaliin...

Oon miettiny pari viikkoa jo asiaa, joka koskee parisuhdettani.
Me ollaan tuore pari.
Juhannuksesta asti pyöritty kimpassa.
Sitä ennen seurustelin n. 2 vuotta ihmisen kanssa kenestä päästin kokonaan irti vasta juuri ennen juhannusta..
Mutta ongelma on se, että hyppärin uuteen suhteeseen aivan liian nopeasti.
2 vuoden suhteen jälkeen kun iski se sellainen paniikki että en halua jäädä yksin.
Mutta nyt sitten haluan olla yksin. Vaadin olla yksin.
Tää meidän nykyinen parisuhde... ähh...
Eieiei..
Mulla ja tällä nykyiselläni synkkas paljon, PALJON paremmin pelkkinä kavereina.
Ja nyt ahdistaa ajatus siitäkin et pitäis tälle henkilölle yrittää huomenna sanoa mitä mieltä olen.
Sitä paitsi... Eiks meijän pitäis vieläkin olla siinä ''ensihuuman'' pyörteessä ?
Mua vaan vituttaa ja me ollaan riidelty jo viimese kuukaude aikana ku vanha aviopari ja tämä toinen osa puoli on tehnyt oikeasti sellasia mokia/ sanonut jotain sellasia asioita että mulla on mennyt jo suht hyvin maku koko ihmiseen...
Kumminkin tykkään tästä mutta kaverina enemmänkin.
Ei me vaan sovita toisillemme sillein tällein ku me nyt ollaan. Harmittaa kyl toisaalta ?


Ja pieni aihe hyppy tähän väliin.
Lihosin sitten viikonloppuna hurjasti melkein kaksikiloa..
Kiitos ryyppäämisen+ krapula päivän- nytmuutenheikottaamättäyksen.
Ei muutaku tiukka kurinpalautus viikolla taas !
Koulun jälkee tapporeeni ja kahvi/vesi linjalla.

Ohoh. Toinen tekstini jo tänne.
Jopas nyt jotakin. Toinen teksti täyttä liipalaapa paskaa.

ps. Tänään tajusin, että tällähetkellä antaisin mitä vain oikeasti mahtavasta seksistä...

Se on terve ja heipä hei.

mitävittua

Kuinka tää on niin vaikea juttu mulle ?
Mitä ihmettä?
Miten sulkeutunu ihminen voi oikein olla ?

Tää perkeleen blogi on virunut mun mielessä viimeisen puol vuotta enkä oo saanu aikaseksi kirjottaa ensimmäistäkään tekstiä.
Tai monen monta tekstiä oon saanu alulle ja sit tullu tyssäys.
'' ketä vittu vois vähempää kiinnostaa mun itku masis lätinät ''
''en mä osaa kirjottaakkaan, mul on lukihäiriöt ja vitun keskittymis häiriöt ''
No ei varmasti niin ketään kiinnosta eikä kukaan mun tekstejä ymmärrä mut ittellenihän mä tätä kirjotan, kun en kerta mihinkään puhumaankaan mihinkään halua.
Ja koska tän masennuksen kans alkaa pikkuhiljaa tympii elää yksin.

Mutta nyt mä kans kirjotan ja julkaisen tän.
Nyt mun on vain pakko tehdä niin.

Jos en tämmöstäkään saa aikaseks ni mite mä mitää muutakaa ikinä saisin.
Sepä se.. en saa mitään aikaseks.
'' Lojut himassa päivät pitkät tekemättä mitään. Lopeta se lojuminen ja tee jotai hyödyllistä vaikka esim siivoa '' sanoi tänään poikaystäväni.
En mä jaksa. Ei mua kiinnosta.
Tiedän että mun kämppä on kamala sekasorto. Vaatteita tuola ja täälä ja jokapuolella.
Vaatehuone haisee kissan kuselta kun hoitokatti vähän merkkaili. Haissu viimeset muutaman kuukauden.
En mä jaksa siivota sitä. Ovi pysyy kiinni, hajut vaatehuoneessa ja vaatteet säilyy ympäri kämppää se on mulle ihan ok. No ei ees oo. Kyl muaki ärsyttää ihan tajuttomasti kun vaatteita on joka paikassa.
Kyl mä vielä sen vaatehuoneen siivoan....

Niin mutta aivan. Nyt on tippunut parissa viikossa 4,6kg.
Jee...............
Syömälakolla mennään.
Tervetuloa takaisin pitkään kadoksissassa ollut syömisvammahelvetti♥

Jeejee. Nyt sit painan julkaise ja se on sit terve tältä erää.
Saas nähdä millon kykenen seuraavan kerran kirjoittamaan.....